Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search




  1. Passive past indicative connegative form of kallistaa.



  1. Past passive participle of kallistaa.



  1. inclined, slanted, sloped
    Lähtölavaa oli kallistettu 20 astetta.
    The take-off ramp was inclined at 20 degrees.

Usage notes[edit]

The use of this word indicates that the slanting is done on purpose. If the ramp in the example had unwantedly slanted by itself or as a result of an accident, one might say:

Lähtölava oli kallistunut 20 astetta. (from kallistua)
Lähtölava oli 20 astetta kallellaan.


Inflection of kallistettu (Kotus type 1/valo, tt-t gradation)
nominative kallistettu kallistetut
genitive kallistetun kallistettujen
partitive kallistettua kallistettuja
illative kallistettuun kallistettuihin
singular plural
nominative kallistettu kallistetut
accusative nom. kallistettu kallistetut
gen. kallistetun
genitive kallistetun kallistettujen
partitive kallistettua kallistettuja
inessive kallistetussa kallistetuissa
elative kallistetusta kallistetuista
illative kallistettuun kallistettuihin
adessive kallistetulla kallistetuilla
ablative kallistetulta kallistetuilta
allative kallistetulle kallistetuille
essive kallistettuna kallistettuina
translative kallistetuksi kallistetuiksi
instructive kallistetuin
abessive kallistetutta kallistetuitta
comitative kallistettuine
Possessive forms of kallistettu (type valo)
possessor singular plural
1st person kallistettuni kallistettumme
2nd person kallistettusi kallistettunne
3rd person kallistettunsa
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.