kankkunen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: Kankkunen

Finnish[edit]

(index ka)

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈkɑŋkːune̞n]
  • Hyphenation: kank‧ku‧nen

Noun[edit]

kankkunen

  1. (colloquial) A hangover (sickness caused by excessive drinking).

Declension[edit]

Inflection of kankkunen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kankkunen kankkuset
genitive kankkusen kankkusten
kankkusien
partitive kankkusta kankkusia
illative kankkuseen kankkusiin
singular plural
nominative kankkunen kankkuset
accusative nom. kankkunen kankkuset
gen. kankkusen
genitive kankkusen kankkusten
kankkusien
partitive kankkusta kankkusia
inessive kankkusessa kankkusissa
elative kankkusesta kankkusista
illative kankkuseen kankkusiin
adessive kankkusella kankkusilla
ablative kankkuselta kankkusilta
allative kankkuselle kankkusille
essive kankkusena kankkusina
translative kankkuseksi kankkusiksi
instructive kankkusin
abessive kankkusetta kankkusitta
comitative kankkusineen

Synonyms[edit]