kantotuoli

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From kantaa (to carry) → kanto (act of carrying) + tuoli (chair)

Noun[edit]

kantotuoli

  1. A litter (platform designed to carry a person or a load).

Declension[edit]

Inflection of kantotuoli (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative kantotuoli kantotuolit
genitive kantotuolin kantotuolien
partitive kantotuolia kantotuoleja
illative kantotuoliin kantotuoleihin
singular plural
nominative kantotuoli kantotuolit
accusative nom. kantotuoli kantotuolit
gen. kantotuolin
genitive kantotuolin kantotuolien
partitive kantotuolia kantotuoleja
inessive kantotuolissa kantotuoleissa
elative kantotuolista kantotuoleista
illative kantotuoliin kantotuoleihin
adessive kantotuolilla kantotuoleilla
ablative kantotuolilta kantotuoleilta
allative kantotuolille kantotuoleille
essive kantotuolina kantotuoleina
translative kantotuoliksi kantotuoleiksi
instructive kantotuolein
abessive kantotuolitta kantotuoleitta
comitative kantotuoleineen