kaukopiste

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kauko- (far) +‎ piste (point)

Noun[edit]

kaukopiste

  1. far point (most distant point upon which an eye can focus)

Declension[edit]

Inflection of kaukopiste (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative kaukopiste kaukopisteet
genitive kaukopisteen kaukopisteiden
kaukopisteitten
partitive kaukopistettä kaukopisteitä
illative kaukopisteeseen kaukopisteisiin
kaukopisteihin
singular plural
nominative kaukopiste kaukopisteet
accusative nom. kaukopiste kaukopisteet
gen. kaukopisteen
genitive kaukopisteen kaukopisteiden
kaukopisteitten
partitive kaukopistettä kaukopisteitä
inessive kaukopisteessä kaukopisteissä
elative kaukopisteestä kaukopisteistä
illative kaukopisteeseen kaukopisteisiin
kaukopisteihin
adessive kaukopisteellä kaukopisteillä
ablative kaukopisteeltä kaukopisteiltä
allative kaukopisteelle kaukopisteille
essive kaukopisteenä kaukopisteinä
translative kaukopisteeksi kaukopisteiksi
instructive kaukopistein
abessive kaukopisteettä kaukopisteittä
comitative kaukopisteineen

Related terms[edit]