kaunis

Estonian

Etymology

From , from Proto-Germanic *skauniz. Compare to English sheen, German schön and Swedish skön.

Adjective

kaunis (genitive kauni, partitive kaunist, comparative kaunim, superlative kõige kaunim)

1. beautiful

Synonyms

• ilus

Adverb

kaunis

1. quite

---

Finnish

Etymology

(deprecated template usage)

From , borrowed from Proto-Germanic *skauniz. Compare to English sheen, German schön and Swedish skön.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑu̯nis/, [ˈkɑ̝u̯nis̠]
• Hyphenation: kau‧nis

Adjective

kaunis (comparative kauniimpi, superlative kaunein or kaunehin)

1. beautiful

   Hän on todella kaunis.

   She is really beautiful.

Declension

Inflection of kaunis (Kotus type 41/vieras, no gradation)
nominative		kaunis	kauniit
genitive		kauniin	kauniiden kauniitten
partitive		kaunista	kauniita
illative		kauniiseen	kauniisiin
		singular	plural
nominative		kaunis	kauniit
accusative	nom.	kaunis	kauniit
	gen.	kauniin
genitive		kauniin	kauniiden kauniitten kaunisten rare
partitive		kaunista	kauniita
inessive		kauniissa	kauniissa
elative		kauniista	kauniista
illative		kauniiseen	kauniisiin kauniihin rare
adessive		kauniilla	kauniilla
ablative		kauniilta	kauniilta
allative		kauniille	kauniille
essive		kauniina	kauniina
translative		kauniiksi	kauniiksi
abessive		kauniitta	kauniitta
instructive		—	kauniin
comitative		—	kauniine

Possessive forms of kaunis (Kotus type 41/vieras, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kauniini kauniini accusative nom. kauniini kauniini gen. kauniini genitive kauniini kauniideni kauniitteni kaunisteni rare partitive kaunistani kauniitani inessive kauniissani kauniissani elative kauniistani kauniistani illative kauniiseeni kauniisiini kauniihini rare adessive kauniillani kauniillani ablative kauniiltani kauniiltani allative kauniilleni kauniilleni essive kauniinani kauniinani translative kauniikseni kauniikseni abessive kauniittani kauniittani instructive — — comitative — kauniineni second-person singular possessor singular plural nominative kauniisi kauniisi accusative nom. kauniisi kauniisi gen. kauniisi genitive kauniisi kauniidesi kauniittesi kaunistesi rare partitive kaunistasi kauniitasi inessive kauniissasi kauniissasi elative kauniistasi kauniistasi illative kauniiseesi kauniisiisi kauniihisi rare adessive kauniillasi kauniillasi ablative kauniiltasi kauniiltasi allative kauniillesi kauniillesi essive kauniinasi kauniinasi translative kauniiksesi kauniiksesi abessive kauniittasi kauniittasi instructive — — comitative — kauniinesi first-person plural possessor singular plural nominative kauniimme kauniimme accusative nom. kauniimme kauniimme gen. kauniimme genitive kauniimme kauniidemme kauniittemme kaunistemme rare partitive kaunistamme kauniitamme inessive kauniissamme kauniissamme elative kauniistamme kauniistamme illative kauniiseemme kauniisiimme kauniihimme rare adessive kauniillamme kauniillamme ablative kauniiltamme kauniiltamme allative kauniillemme kauniillemme essive kauniinamme kauniinamme translative kauniiksemme kauniiksemme abessive kauniittamme kauniittamme instructive — — comitative — kauniinemme second-person plural possessor singular plural nominative kauniinne kauniinne accusative nom. kauniinne kauniinne gen. kauniinne genitive kauniinne kauniidenne kauniittenne kaunistenne rare partitive kaunistanne kauniitanne inessive kauniissanne kauniissanne elative kauniistanne kauniistanne illative kauniiseenne kauniisiinne kauniihinne rare adessive kauniillanne kauniillanne ablative kauniiltanne kauniiltanne allative kauniillenne kauniillenne essive kauniinanne kauniinanne translative kauniiksenne kauniiksenne abessive kauniittanne kauniittanne instructive — — comitative — kauniinenne third-person possessor singular plural nominative kauniinsa kauniinsa accusative nom. kauniinsa kauniinsa gen. kauniinsa genitive kauniinsa kauniidensa kauniittensa kaunistensa rare partitive kaunistaan kaunistansa kauniitaan kauniitansa inessive kauniissaan kauniissansa kauniissaan kauniissansa elative kauniistaan kauniistansa kauniistaan kauniistansa illative kauniiseensa kauniisiinsa kauniihinsa rare adessive kauniillaan kauniillansa kauniillaan kauniillansa ablative kauniiltaan kauniiltansa kauniiltaan kauniiltansa allative kauniilleen kauniillensa kauniilleen kauniillensa essive kauniinaan kauniinansa kauniinaan kauniinansa translative kauniikseen kauniiksensa kauniikseen kauniiksensa abessive kauniittaan kauniittansa kauniittaan kauniittansa instructive — — comitative — kauniineen kauniinensa

Antonyms

• ruma

Derived terms

Derived terms

• kauneus
• kauniisti

• kaunistaa
• kaunistella

Compounds

• kuvankaunis
• muotokaunis

Anagrams

• asukin, kausin, kiusan, niksua, sikuna, uksina

---

Karelian

Etymology

From , from Proto-Germanic *skauniz.

Adjective

kaunis (genitive kaunehen, partitive kaunistu)

1. beautiful