Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search


(index ka)


From kaunistaa +‎ -ella.



  1. (transitive) to embellish, sugar, prettify (to make something look more positive or acceptable than it would be in reality)
  2. to be euphemistic


Inflection of kaunistella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaunistelen en kaunistele 1st sing. olen kaunistellut en ole kaunistellut
2nd sing. kaunistelet et kaunistele 2nd sing. olet kaunistellut et ole kaunistellut
3rd sing. kaunistelee ei kaunistele 3rd sing. on kaunistellut ei ole kaunistellut
1st plur. kaunistelemme emme kaunistele 1st plur. olemme kaunistelleet emme ole kaunistelleet
2nd plur. kaunistelette ette kaunistele 2nd plur. olette kaunistelleet ette ole kaunistelleet
3rd plur. kaunistelevat eivät kaunistele 3rd plur. ovat kaunistelleet eivät ole kaunistelleet
passive kaunistellaan ei kaunistella passive on kaunisteltu ei ole kaunisteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaunistelin en kaunistellut 1st sing. olin kaunistellut en ollut kaunistellut
2nd sing. kaunistelit et kaunistellut 2nd sing. olit kaunistellut et ollut kaunistellut
3rd sing. kaunisteli ei kaunistellut 3rd sing. oli kaunistellut ei ollut kaunistellut
1st plur. kaunistelimme emme kaunistelleet 1st plur. olimme kaunistelleet emme olleet kaunistelleet
2nd plur. kaunistelitte ette kaunistelleet 2nd plur. olitte kaunistelleet ette olleet kaunistelleet
3rd plur. kaunistelivat eivät kaunistelleet 3rd plur. olivat kaunistelleet eivät olleet kaunistelleet
passive kaunisteltiin ei kaunisteltu passive oli kaunisteltu ei ollut kaunisteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaunistelisin en kaunistelisi 1st sing. olisin kaunistellut en olisi kaunistellut
2nd sing. kaunistelisit et kaunistelisi 2nd sing. olisit kaunistellut et olisi kaunistellut
3rd sing. kaunistelisi ei kaunistelisi 3rd sing. olisi kaunistellut ei olisi kaunistellut
1st plur. kaunistelisimme emme kaunistelisi 1st plur. olisimme kaunistelleet emme olisi kaunistelleet
2nd plur. kaunistelisitte ette kaunistelisi 2nd plur. olisitte kaunistelleet ette olisi kaunistelleet
3rd plur. kaunistelisivat eivät kaunistelisi 3rd plur. olisivat kaunistelleet eivät olisi kaunistelleet
passive kaunisteltaisiin ei kaunisteltaisi passive olisi kaunisteltu ei olisi kaunisteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kaunistele älä kaunistele 2nd sing. ole kaunistellut älä ole kaunistellut
3rd sing. kaunistelkoon älköön kaunistelko 3rd sing. olkoon kaunistellut älköön olko kaunistellut
1st plur. kaunistelkaamme älkäämme kaunistelko 1st plur. olkaamme kaunistelleet älkäämme olko kaunistelleet
2nd plur. kaunistelkaa älkää kaunistelko 2nd plur. olkaa kaunistelleet älkää olko kaunistelleet
3rd plur. kaunistelkoot älkööt kaunistelko 3rd plur. olkoot kaunistelleet älkööt olko kaunistelleet
passive kaunisteltakoon älköön kaunisteltako passive olkoon kaunisteltu älköön olko kaunisteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaunistellen en kaunistelle 1st sing. lienen kaunistellut en liene kaunistellut
2nd sing. kaunistellet et kaunistelle 2nd sing. lienet kaunistellut et liene kaunistellut
3rd sing. kaunistellee ei kaunistelle 3rd sing. lienee kaunistellut ei liene kaunistellut
1st plur. kaunistellemme emme kaunistelle 1st plur. lienemme kaunistelleet emme liene kaunistelleet
2nd plur. kaunistellette ette kaunistelle 2nd plur. lienette kaunistelleet ette liene kaunistelleet
3rd plur. kaunistellevat eivät kaunistelle 3rd plur. lienevät kaunistelleet eivät liene kaunistelleet
passive kaunisteltaneen ei kaunisteltane passive lienee kaunisteltu ei liene kaunisteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kaunistella present kaunisteleva kaunisteltava
long 1st2 kaunistellakseen past kaunistellut kaunisteltu
2nd inessive1 kaunistellessa kaunisteltaessa agent1, 3 kaunistelema
instructive kaunistellen negative kaunistelematon
3rd inessive kaunistelemassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative kaunistelemasta
illative kaunistelemaan
adessive kaunistelemalla
abessive kaunistelematta
instructive kaunisteleman kaunisteltaman
4th nominative kaunisteleminen
partitive kaunistelemista
5th2 kaunistelemaisillaan

Derived terms[edit]