kausatiivi

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

kausatiivi

  1. (grammar) causative

Declension[edit]

Inflection of kausatiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative kausatiivi kausatiivit
genitive kausatiivin kausatiivien
partitive kausatiivia kausatiiveja
illative kausatiiviin kausatiiveihin
singular plural
nominative kausatiivi kausatiivit
accusative nom. kausatiivi kausatiivit
gen. kausatiivin
genitive kausatiivin kausatiivien
partitive kausatiivia kausatiiveja
inessive kausatiivissa kausatiiveissa
elative kausatiivista kausatiiveista
illative kausatiiviin kausatiiveihin
adessive kausatiivilla kausatiiveilla
ablative kausatiivilta kausatiiveilta
allative kausatiiville kausatiiveille
essive kausatiivina kausatiiveina
translative kausatiiviksi kausatiiveiksi
instructive kausatiivein
abessive kausatiivitta kausatiiveitta
comitative kausatiiveineen