keisarikunta

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

keisari +‎ kunta

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkei̯sɑriˌkuntɑ/, [ˈke̞i̯s̠ɑriˌkun̪t̪ɑ]
  • Rhymes: -untɑ
  • Syllabification: kei‧sa‧ri‧kun‧ta

Noun[edit]

keisarikunta

  1. empire (a state ruled by an emperor)

Declension[edit]

Inflection of keisarikunta (Kotus type 10/koira, nt-nn gradation)
nominative keisarikunta keisarikunnat
genitive keisarikunnan keisarikuntien
partitive keisarikuntaa keisarikuntia
illative keisarikuntaan keisarikuntiin
singular plural
nominative keisarikunta keisarikunnat
accusative nom. keisarikunta keisarikunnat
gen. keisarikunnan
genitive keisarikunnan keisarikuntien
keisarikuntainrare
partitive keisarikuntaa keisarikuntia
inessive keisarikunnassa keisarikunnissa
elative keisarikunnasta keisarikunnista
illative keisarikuntaan keisarikuntiin
adessive keisarikunnalla keisarikunnilla
ablative keisarikunnalta keisarikunnilta
allative keisarikunnalle keisarikunnille
essive keisarikuntana keisarikuntina
translative keisarikunnaksi keisarikunniksi
instructive keisarikunnin
abessive keisarikunnatta keisarikunnitta
comitative keisarikuntineen
Possessive forms of keisarikunta (type koira)
possessor singular plural
1st person keisarikuntani keisarikuntamme
2nd person keisarikuntasi keisarikuntanne
3rd person keisarikuntansa

See also[edit]

Anagrams[edit]