kesäkuinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kesäkuu +‎ -inen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkesæˌkui̯nen/, [ˈke̞s̠æˌkui̯ne̞n]
  • Rhymes: -uinen
  • Syllabification(key): ke‧sä‧kui‧nen

Adjective[edit]

kesäkuinen (not comparable)

  1. Pertaining to June.

Declension[edit]

Inflection of kesäkuinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kesäkuinen kesäkuiset
genitive kesäkuisen kesäkuisten
kesäkuisien
partitive kesäkuista kesäkuisia
illative kesäkuiseen kesäkuisiin
singular plural
nominative kesäkuinen kesäkuiset
accusative nom. kesäkuinen kesäkuiset
gen. kesäkuisen
genitive kesäkuisen kesäkuisten
kesäkuisien
partitive kesäkuista kesäkuisia
inessive kesäkuisessa kesäkuisissa
elative kesäkuisesta kesäkuisista
illative kesäkuiseen kesäkuisiin
adessive kesäkuisella kesäkuisilla
ablative kesäkuiselta kesäkuisilta
allative kesäkuiselle kesäkuisille
essive kesäkuisena kesäkuisina
translative kesäkuiseksi kesäkuisiksi
instructive kesäkuisin
abessive kesäkuisetta kesäkuisitta
comitative kesäkuisine
Possessive forms of kesäkuinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person kesäkuiseni kesäkuisemme
2nd person kesäkuisesi kesäkuisenne
3rd person kesäkuisensa