kiehahtaminen

Finnish

Etymology

kiehahtaa +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkie̯hɑhtɑminen/, [ˈk̟ie̞̯ɦɑ̝hˌt̪ɑ̝mine̞n]
• Rhymes: -ɑminen
• Syllabification^(key): kie‧hah‧ta‧mi‧nen

Noun

kiehahtaminen

1. verbal noun of kiehahtaa
   1. boiling briefly

Declension

Inflection of kiehahtaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kiehahtaminen	kiehahtamiset
genitive		kiehahtamisen	kiehahtamisten kiehahtamisien
partitive		kiehahtamista	kiehahtamisia
illative		kiehahtamiseen	kiehahtamisiin
		singular	plural
nominative		kiehahtaminen	kiehahtamiset
accusative	nom.	kiehahtaminen	kiehahtamiset
	gen.	kiehahtamisen
genitive		kiehahtamisen	kiehahtamisten kiehahtamisien
partitive		kiehahtamista	kiehahtamisia
inessive		kiehahtamisessa	kiehahtamisissa
elative		kiehahtamisesta	kiehahtamisista
illative		kiehahtamiseen	kiehahtamisiin
adessive		kiehahtamisella	kiehahtamisilla
ablative		kiehahtamiselta	kiehahtamisilta
allative		kiehahtamiselle	kiehahtamisille
essive		kiehahtamisena	kiehahtamisina
translative		kiehahtamiseksi	kiehahtamisiksi
abessive		kiehahtamisetta	kiehahtamisitta
instructive		—	kiehahtamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kiehahtaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kiehahtamiseni kiehahtamiseni accusative nom. kiehahtamiseni kiehahtamiseni gen. kiehahtamiseni genitive kiehahtamiseni kiehahtamisteni kiehahtamisieni partitive kiehahtamistani kiehahtamisiani inessive kiehahtamisessani kiehahtamisissani elative kiehahtamisestani kiehahtamisistani illative kiehahtamiseeni kiehahtamisiini adessive kiehahtamisellani kiehahtamisillani ablative kiehahtamiseltani kiehahtamisiltani allative kiehahtamiselleni kiehahtamisilleni essive kiehahtamisenani kiehahtamisinani translative kiehahtamisekseni kiehahtamisikseni abessive kiehahtamisettani kiehahtamisittani instructive — — comitative — kiehahtamisineni second-person singular possessor singular plural nominative kiehahtamisesi kiehahtamisesi accusative nom. kiehahtamisesi kiehahtamisesi gen. kiehahtamisesi genitive kiehahtamisesi kiehahtamistesi kiehahtamisiesi partitive kiehahtamistasi kiehahtamisiasi inessive kiehahtamisessasi kiehahtamisissasi elative kiehahtamisestasi kiehahtamisistasi illative kiehahtamiseesi kiehahtamisiisi adessive kiehahtamisellasi kiehahtamisillasi ablative kiehahtamiseltasi kiehahtamisiltasi allative kiehahtamisellesi kiehahtamisillesi essive kiehahtamisenasi kiehahtamisinasi translative kiehahtamiseksesi kiehahtamisiksesi abessive kiehahtamisettasi kiehahtamisittasi instructive — — comitative — kiehahtamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kiehahtamisemme kiehahtamisemme accusative nom. kiehahtamisemme kiehahtamisemme gen. kiehahtamisemme genitive kiehahtamisemme kiehahtamistemme kiehahtamisiemme partitive kiehahtamistamme kiehahtamisiamme inessive kiehahtamisessamme kiehahtamisissamme elative kiehahtamisestamme kiehahtamisistamme illative kiehahtamiseemme kiehahtamisiimme adessive kiehahtamisellamme kiehahtamisillamme ablative kiehahtamiseltamme kiehahtamisiltamme allative kiehahtamisellemme kiehahtamisillemme essive kiehahtamisenamme kiehahtamisinamme translative kiehahtamiseksemme kiehahtamisiksemme abessive kiehahtamisettamme kiehahtamisittamme instructive — — comitative — kiehahtamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kiehahtamisenne kiehahtamisenne accusative nom. kiehahtamisenne kiehahtamisenne gen. kiehahtamisenne genitive kiehahtamisenne kiehahtamistenne kiehahtamisienne partitive kiehahtamistanne kiehahtamisianne inessive kiehahtamisessanne kiehahtamisissanne elative kiehahtamisestanne kiehahtamisistanne illative kiehahtamiseenne kiehahtamisiinne adessive kiehahtamisellanne kiehahtamisillanne ablative kiehahtamiseltanne kiehahtamisiltanne allative kiehahtamisellenne kiehahtamisillenne essive kiehahtamisenanne kiehahtamisinanne translative kiehahtamiseksenne kiehahtamisiksenne abessive kiehahtamisettanne kiehahtamisittanne instructive — — comitative — kiehahtamisinenne third-person possessor singular plural nominative kiehahtamisensa kiehahtamisensa accusative nom. kiehahtamisensa kiehahtamisensa gen. kiehahtamisensa genitive kiehahtamisensa kiehahtamistensa kiehahtamisiensa partitive kiehahtamistaan kiehahtamistansa kiehahtamisiaan kiehahtamisiansa inessive kiehahtamisessaan kiehahtamisessansa kiehahtamisissaan kiehahtamisissansa elative kiehahtamisestaan kiehahtamisestansa kiehahtamisistaan kiehahtamisistansa illative kiehahtamiseensa kiehahtamisiinsa adessive kiehahtamisellaan kiehahtamisellansa kiehahtamisillaan kiehahtamisillansa ablative kiehahtamiseltaan kiehahtamiseltansa kiehahtamisiltaan kiehahtamisiltansa allative kiehahtamiselleen kiehahtamisellensa kiehahtamisilleen kiehahtamisillensa essive kiehahtamisenaan kiehahtamisenansa kiehahtamisinaan kiehahtamisinansa translative kiehahtamisekseen kiehahtamiseksensa kiehahtamisikseen kiehahtamisiksensa abessive kiehahtamisettaan kiehahtamisettansa kiehahtamisittaan kiehahtamisittansa instructive — — comitative — kiehahtamisineen kiehahtamisinensa