kielimäinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

kielimäinen ‎(comparative kielimäisempi, superlative kielimäisin)

  1. tongue-like

Declension[edit]

Inflection of kielimäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kielimäinen kielimäiset
genitive kielimäisen kielimäisten
kielimäisien
partitive kielimäistä kielimäisiä
illative kielimäiseen kielimäisiin
singular plural
nominative kielimäinen kielimäiset
accusative nom. kielimäinen kielimäiset
gen. kielimäisen
genitive kielimäisen kielimäisten
kielimäisien
partitive kielimäistä kielimäisiä
inessive kielimäisessä kielimäisissä
elative kielimäisestä kielimäisistä
illative kielimäiseen kielimäisiin
adessive kielimäisellä kielimäisillä
ablative kielimäiseltä kielimäisiltä
allative kielimäiselle kielimäisille
essive kielimäisenä kielimäisinä
translative kielimäiseksi kielimäisiksi
instructive kielimäisin
abessive kielimäisettä kielimäisittä
comitative kielimäisine