kiikki

Finnish

Etymology

Unknown

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːkːi/, [ˈk̟iːkːi]
• Rhymes: -iːkːi
• Syllabification^(key): kiik‧ki

Noun

kiikki

1. (obsolete) A beam from which an animal was hung by its hind legs for skinning.
2. (figuratively, used adverbially in inessive, elative and illative only) The state of being trapped or caught.

   olla kiikissä ― to be trapped / to be stuck

   päästä kiikistä ― to escape

   joutua / jäädä kiikkiin ― to get caught / to be caught

Declension

Inflection of kiikki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
nominative		kiikki	kiikit
genitive		kiikin	kiikkien
partitive		kiikkiä	kiikkejä
illative		kiikkiin	kiikkeihin
		singular	plural
nominative		kiikki	kiikit
accusative	nom.	kiikki	kiikit
	gen.	kiikin
genitive		kiikin	kiikkien
partitive		kiikkiä	kiikkejä
inessive		kiikissä	kiikeissä
elative		kiikistä	kiikeistä
illative		kiikkiin	kiikkeihin
adessive		kiikillä	kiikeillä
ablative		kiikiltä	kiikeiltä
allative		kiikille	kiikeille
essive		kiikkinä	kiikkeinä
translative		kiikiksi	kiikeiksi
abessive		kiikittä	kiikeittä
instructive		—	kiikein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kiikki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kiikkini kiikkini accusative nom. kiikkini kiikkini gen. kiikkini genitive kiikkini kiikkieni partitive kiikkiäni kiikkejäni inessive kiikissäni kiikeissäni elative kiikistäni kiikeistäni illative kiikkiini kiikkeihini adessive kiikilläni kiikeilläni ablative kiikiltäni kiikeiltäni allative kiikilleni kiikeilleni essive kiikkinäni kiikkeinäni translative kiikikseni kiikeikseni abessive kiikittäni kiikeittäni instructive — — comitative — kiikkeineni second-person singular possessor singular plural nominative kiikkisi kiikkisi accusative nom. kiikkisi kiikkisi gen. kiikkisi genitive kiikkisi kiikkiesi partitive kiikkiäsi kiikkejäsi inessive kiikissäsi kiikeissäsi elative kiikistäsi kiikeistäsi illative kiikkiisi kiikkeihisi adessive kiikilläsi kiikeilläsi ablative kiikiltäsi kiikeiltäsi allative kiikillesi kiikeillesi essive kiikkinäsi kiikkeinäsi translative kiikiksesi kiikeiksesi abessive kiikittäsi kiikeittäsi instructive — — comitative — kiikkeinesi first-person plural possessor singular plural nominative kiikkimme kiikkimme accusative nom. kiikkimme kiikkimme gen. kiikkimme genitive kiikkimme kiikkiemme partitive kiikkiämme kiikkejämme inessive kiikissämme kiikeissämme elative kiikistämme kiikeistämme illative kiikkiimme kiikkeihimme adessive kiikillämme kiikeillämme ablative kiikiltämme kiikeiltämme allative kiikillemme kiikeillemme essive kiikkinämme kiikkeinämme translative kiikiksemme kiikeiksemme abessive kiikittämme kiikeittämme instructive — — comitative — kiikkeinemme second-person plural possessor singular plural nominative kiikkinne kiikkinne accusative nom. kiikkinne kiikkinne gen. kiikkinne genitive kiikkinne kiikkienne partitive kiikkiänne kiikkejänne inessive kiikissänne kiikeissänne elative kiikistänne kiikeistänne illative kiikkiinne kiikkeihinne adessive kiikillänne kiikeillänne ablative kiikiltänne kiikeiltänne allative kiikillenne kiikeillenne essive kiikkinänne kiikkeinänne translative kiikiksenne kiikeiksenne abessive kiikittänne kiikeittänne instructive — — comitative — kiikkeinenne third-person possessor singular plural nominative kiikkinsä kiikkinsä accusative nom. kiikkinsä kiikkinsä gen. kiikkinsä genitive kiikkinsä kiikkiensä partitive kiikkiään kiikkiänsä kiikkejään kiikkejänsä inessive kiikissään kiikissänsä kiikeissään kiikeissänsä elative kiikistään kiikistänsä kiikeistään kiikeistänsä illative kiikkiinsä kiikkeihinsä adessive kiikillään kiikillänsä kiikeillään kiikeillänsä ablative kiikiltään kiikiltänsä kiikeiltään kiikeiltänsä allative kiikilleen kiikillensä kiikeilleen kiikeillensä essive kiikkinään kiikkinänsä kiikkeinään kiikkeinänsä translative kiikikseen kiikiksensä kiikeikseen kiikeiksensä abessive kiikittään kiikittänsä kiikeittään kiikeittänsä instructive — — comitative — kiikkeineen kiikkeinensä

Synonyms

• kinneri
• kinnerpuu