kiillotus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kiillottaa +‎ -us

Noun[edit]

kiillotus

  1. polishing (act)

Declension[edit]

Inflection of kiillotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kiillotus kiillotukset
genitive kiillotuksen kiillotusten
kiillotuksien
partitive kiillotusta kiillotuksia
illative kiillotukseen kiillotuksiin
singular plural
nominative kiillotus kiillotukset
accusative nom. kiillotus kiillotukset
gen. kiillotuksen
genitive kiillotuksen kiillotusten
kiillotuksien
partitive kiillotusta kiillotuksia
inessive kiillotuksessa kiillotuksissa
elative kiillotuksesta kiillotuksista
illative kiillotukseen kiillotuksiin
adessive kiillotuksella kiillotuksilla
ablative kiillotukselta kiillotuksilta
allative kiillotukselle kiillotuksille
essive kiillotuksena kiillotuksina
translative kiillotukseksi kiillotuksiksi
instructive kiillotuksin
abessive kiillotuksetta kiillotuksitta
comitative kiillotuksineen