kilpailullinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kilpailu +‎ -llinen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkilpɑi̯lulːinen/, [ˈkilpɑi̯ˌlulːine̞n]
  • Rhymes: -ulːinen
  • Syllabification: kil‧pai‧lul‧li‧nen

Adjective[edit]

kilpailullinen (comparative kilpailullisempi, superlative kilpailullisin)

  1. competitive (of or pertaining to competition; that involves competition)

Declension[edit]

Inflection of kilpailullinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kilpailullinen kilpailulliset
genitive kilpailullisen kilpailullisten
kilpailullisien
partitive kilpailullista kilpailullisia
illative kilpailulliseen kilpailullisiin
singular plural
nominative kilpailullinen kilpailulliset
accusative nom. kilpailullinen kilpailulliset
gen. kilpailullisen
genitive kilpailullisen kilpailullisten
kilpailullisien
partitive kilpailullista kilpailullisia
inessive kilpailullisessa kilpailullisissa
elative kilpailullisesta kilpailullisista
illative kilpailulliseen kilpailullisiin
adessive kilpailullisella kilpailullisilla
ablative kilpailulliselta kilpailullisilta
allative kilpailulliselle kilpailullisille
essive kilpailullisena kilpailullisina
translative kilpailulliseksi kilpailullisiksi
instructive kilpailullisin
abessive kilpailullisetta kilpailullisitta
comitative kilpailullisine
Possessive forms of kilpailullinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person kilpailulliseni kilpailullisemme
2nd person kilpailullisesi kilpailullisenne
3rd person kilpailullisensa

Derived terms[edit]