konstikas

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

konsti +‎ -kas

Adjective[edit]

konstikas (comparative konstikkaampi, superlative konstikkain)

  1. intricate

Declension[edit]

Inflection of konstikas (Kotus type 41/vieras, kk-k gradation)
nominative konstikas konstikkaat
genitive konstikkaan konstikkaiden
konstikkaitten
partitive konstikasta konstikkaita
illative konstikkaaseen konstikkaisiin
singular plural
nominative konstikas konstikkaat
accusative nom. konstikas konstikkaat
gen. konstikkaan
genitive konstikkaan konstikkaiden
konstikkaitten
partitive konstikasta konstikkaita
inessive konstikkaassa konstikkaissa
elative konstikkaasta konstikkaista
illative konstikkaaseen konstikkaisiin
konstikkaihinrare
adessive konstikkaalla konstikkailla
ablative konstikkaalta konstikkailta
allative konstikkaalle konstikkaille
essive konstikkaana konstikkaina
translative konstikkaaksi konstikkaiksi
instructive konstikkain
abessive konstikkaatta konstikkaitta
comitative konstikkaine