kukkaro

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

kukkaro

  1. A purse.

Declension[edit]

Inflection of kukkaro (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative kukkaro kukkarot
genitive kukkaron kukkarojen
kukkaroiden
kukkaroitten
partitive kukkaroa kukkaroja
kukkaroita
illative kukkaroon kukkaroihin
singular plural
nominative kukkaro kukkarot
accusative nom.? kukkaro kukkarot
gen. kukkaron
genitive kukkaron kukkarojen
kukkaroiden
kukkaroitten
partitive kukkaroa kukkaroja
kukkaroita
inessive kukkarossa kukkaroissa
elative kukkarosta kukkaroista
illative kukkaroon kukkaroihin
adessive kukkarolla kukkaroilla
ablative kukkarolta kukkaroilta
allative kukkarolleˣ kukkaroilleˣ
essive kukkarona kukkaroina
translative kukkaroksi kukkaroiksi
instructive kukkaroin
abessive kukkarotta kukkaroitta
comitative kukkaroineen

Synonyms[edit]

See also[edit]

Anagrams[edit]