kultti

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

(index ku)

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkultːi/, [ˈkult̪ːi]
  • Rhymes: -ultːi
  • Syllabification: kult‧ti

Noun[edit]

kultti

  1. A cult.

Declension[edit]

Inflection of kultti (Kotus type 5/risti, tt-t gradation)
nominative kultti kultit
genitive kultin kulttien
partitive kulttia kultteja
illative kulttiin kultteihin
singular plural
nominative kultti kultit
accusative nom. kultti kultit
gen. kultin
genitive kultin kulttien
partitive kulttia kultteja
inessive kultissa kulteissa
elative kultista kulteista
illative kulttiin kultteihin
adessive kultilla kulteilla
ablative kultilta kulteilta
allative kultille kulteille
essive kulttina kultteina
translative kultiksi kulteiksi
instructive kultein
abessive kultitta kulteitta
comitative kultteineen
Possessive forms of kultti (type risti)
possessor singular plural
1st person kulttini kulttimme
2nd person kulttisi kulttinne
3rd person kulttinsa

Anagrams[edit]