kuurosokea

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kuuro +‎ sokea

Adjective[edit]

kuurosokea

  1. deafblind

Declension[edit]

Inflection of kuurosokea (Kotus type 15/korkea, no gradation)
nominative kuurosokea kuurosokeat
genitive kuurosokean kuurosokeiden
kuurosokeitten
partitive kuurosokeaa
kuurosokeata
kuurosokeita
illative kuurosokeaan kuurosokeisiin
kuurosokeihin
singular plural
nominative kuurosokea kuurosokeat
accusative nom. kuurosokea kuurosokeat
gen. kuurosokean
genitive kuurosokean kuurosokeiden
kuurosokeitten
kuurosokeainrare
partitive kuurosokeaa
kuurosokeata
kuurosokeita
inessive kuurosokeassa kuurosokeissa
elative kuurosokeasta kuurosokeista
illative kuurosokeaan kuurosokeisiin
kuurosokeihin
adessive kuurosokealla kuurosokeilla
ablative kuurosokealta kuurosokeilta
allative kuurosokealle kuurosokeille
essive kuurosokeana kuurosokeina
translative kuurosokeaksi kuurosokeiksi
instructive kuurosokein
abessive kuurosokeatta kuurosokeitta
comitative kuurosokeine
Possessive forms of kuurosokea (type korkea)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person kuurosokeani kuurosokeamme
2nd person kuurosokeasi kuurosokeanne
3rd person kuurosokeansa

Derived terms[edit]