kvalifikaatio

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Internationalism (see English qualification), ultimately from Medieval Latin quālificātiō.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkʋɑlifikɑːtio/, [ˈkʋɑlifiˌkɑːt̪io̞]
  • Rhymes: -ɑːtio
  • Syllabification(key): kva‧li‧fi‧kaa‧ti‧o

Noun[edit]

kvalifikaatio

  1. qualification (ability or attribute aiding one's chances of qualifying)
    Mitkä ovat kvalifikaatiosi tähän työhön?
    What are your qualifications for this job?

Declension[edit]

Inflection of kvalifikaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative kvalifikaatio kvalifikaatiot
genitive kvalifikaation kvalifikaatioiden
kvalifikaatioitten
partitive kvalifikaatiota kvalifikaatioita
illative kvalifikaatioon kvalifikaatioihin
singular plural
nominative kvalifikaatio kvalifikaatiot
accusative nom. kvalifikaatio kvalifikaatiot
gen. kvalifikaation
genitive kvalifikaation kvalifikaatioiden
kvalifikaatioitten
partitive kvalifikaatiota kvalifikaatioita
inessive kvalifikaatiossa kvalifikaatioissa
elative kvalifikaatiosta kvalifikaatioista
illative kvalifikaatioon kvalifikaatioihin
adessive kvalifikaatiolla kvalifikaatioilla
ablative kvalifikaatiolta kvalifikaatioilta
allative kvalifikaatiolle kvalifikaatioille
essive kvalifikaationa kvalifikaatioina
translative kvalifikaatioksi kvalifikaatioiksi
instructive kvalifikaatioin
abessive kvalifikaatiotta kvalifikaatioitta
comitative kvalifikaatioineen
Possessive forms of kvalifikaatio (type valtio)
possessor singular plural
1st person kvalifikaationi kvalifikaatiomme
2nd person kvalifikaatiosi kvalifikaationne
3rd person kvalifikaationsa

Related terms[edit]