kynnetön

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kynsi +‎ -tön

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈkynːe̞t̪ø̞n]
  • Hyphenation: kyn‧ne‧tön

Adjective[edit]

kynnetön (comparative kynnettömämpi, superlative kynnettömin)

  1. nailless

Declension[edit]

Inflection of kynnetön (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative kynnetön kynnettömät
genitive kynnettömän kynnettömien
partitive kynnetöntä kynnettömiä
illative kynnettömään kynnettömiin
singular plural
nominative kynnetön kynnettömät
accusative nom. kynnetön kynnettömät
gen. kynnettömän
genitive kynnettömän kynnettömien
kynnetöntenrare
partitive kynnetöntä kynnettömiä
inessive kynnettömässä kynnettömissä
elative kynnettömästä kynnettömistä
illative kynnettömään kynnettömiin
adessive kynnettömällä kynnettömillä
ablative kynnettömältä kynnettömiltä
allative kynnettömälle kynnettömille
essive kynnettömänä kynnettöminä
translative kynnettömäksi kynnettömiksi
instructive kynnettömin
abessive kynnettömättä kynnettömittä
comitative kynnettömine

Antonyms[edit]

Compounds[edit]