lähdettäminen

Finnish

Etymology

lähdettää +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlæhdetːæminen/, [ˈlæhde̞t̪ˌt̪æmine̞n]
• Rhymes: -æminen
• Syllabification^(key): läh‧det‧tä‧mi‧nen

Noun

lähdettäminen

1. verbal noun of lähdettää
   1. aborting (a fetus)

Declension

Inflection of lähdettäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		lähdettäminen	lähdettämiset
genitive		lähdettämisen	lähdettämisten lähdettämisien
partitive		lähdettämistä	lähdettämisiä
illative		lähdettämiseen	lähdettämisiin
		singular	plural
nominative		lähdettäminen	lähdettämiset
accusative	nom.	lähdettäminen	lähdettämiset
	gen.	lähdettämisen
genitive		lähdettämisen	lähdettämisten lähdettämisien
partitive		lähdettämistä	lähdettämisiä
inessive		lähdettämisessä	lähdettämisissä
elative		lähdettämisestä	lähdettämisistä
illative		lähdettämiseen	lähdettämisiin
adessive		lähdettämisellä	lähdettämisillä
ablative		lähdettämiseltä	lähdettämisiltä
allative		lähdettämiselle	lähdettämisille
essive		lähdettämisenä	lähdettämisinä
translative		lähdettämiseksi	lähdettämisiksi
abessive		lähdettämisettä	lähdettämisittä
instructive		—	lähdettämisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of lähdettäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative lähdettämiseni lähdettämiseni accusative nom. lähdettämiseni lähdettämiseni gen. lähdettämiseni genitive lähdettämiseni lähdettämisteni lähdettämisieni partitive lähdettämistäni lähdettämisiäni inessive lähdettämisessäni lähdettämisissäni elative lähdettämisestäni lähdettämisistäni illative lähdettämiseeni lähdettämisiini adessive lähdettämiselläni lähdettämisilläni ablative lähdettämiseltäni lähdettämisiltäni allative lähdettämiselleni lähdettämisilleni essive lähdettämisenäni lähdettämisinäni translative lähdettämisekseni lähdettämisikseni abessive lähdettämisettäni lähdettämisittäni instructive — — comitative — lähdettämisineni second-person singular possessor singular plural nominative lähdettämisesi lähdettämisesi accusative nom. lähdettämisesi lähdettämisesi gen. lähdettämisesi genitive lähdettämisesi lähdettämistesi lähdettämisiesi partitive lähdettämistäsi lähdettämisiäsi inessive lähdettämisessäsi lähdettämisissäsi elative lähdettämisestäsi lähdettämisistäsi illative lähdettämiseesi lähdettämisiisi adessive lähdettämiselläsi lähdettämisilläsi ablative lähdettämiseltäsi lähdettämisiltäsi allative lähdettämisellesi lähdettämisillesi essive lähdettämisenäsi lähdettämisinäsi translative lähdettämiseksesi lähdettämisiksesi abessive lähdettämisettäsi lähdettämisittäsi instructive — — comitative — lähdettämisinesi first-person plural possessor singular plural nominative lähdettämisemme lähdettämisemme accusative nom. lähdettämisemme lähdettämisemme gen. lähdettämisemme genitive lähdettämisemme lähdettämistemme lähdettämisiemme partitive lähdettämistämme lähdettämisiämme inessive lähdettämisessämme lähdettämisissämme elative lähdettämisestämme lähdettämisistämme illative lähdettämiseemme lähdettämisiimme adessive lähdettämisellämme lähdettämisillämme ablative lähdettämiseltämme lähdettämisiltämme allative lähdettämisellemme lähdettämisillemme essive lähdettämisenämme lähdettämisinämme translative lähdettämiseksemme lähdettämisiksemme abessive lähdettämisettämme lähdettämisittämme instructive — — comitative — lähdettämisinemme second-person plural possessor singular plural nominative lähdettämisenne lähdettämisenne accusative nom. lähdettämisenne lähdettämisenne gen. lähdettämisenne genitive lähdettämisenne lähdettämistenne lähdettämisienne partitive lähdettämistänne lähdettämisiänne inessive lähdettämisessänne lähdettämisissänne elative lähdettämisestänne lähdettämisistänne illative lähdettämiseenne lähdettämisiinne adessive lähdettämisellänne lähdettämisillänne ablative lähdettämiseltänne lähdettämisiltänne allative lähdettämisellenne lähdettämisillenne essive lähdettämisenänne lähdettämisinänne translative lähdettämiseksenne lähdettämisiksenne abessive lähdettämisettänne lähdettämisittänne instructive — — comitative — lähdettämisinenne third-person possessor singular plural nominative lähdettämisensä lähdettämisensä accusative nom. lähdettämisensä lähdettämisensä gen. lähdettämisensä genitive lähdettämisensä lähdettämistensä lähdettämisiensä partitive lähdettämistään lähdettämistänsä lähdettämisiään lähdettämisiänsä inessive lähdettämisessään lähdettämisessänsä lähdettämisissään lähdettämisissänsä elative lähdettämisestään lähdettämisestänsä lähdettämisistään lähdettämisistänsä illative lähdettämiseensä lähdettämisiinsä adessive lähdettämisellään lähdettämisellänsä lähdettämisillään lähdettämisillänsä ablative lähdettämiseltään lähdettämiseltänsä lähdettämisiltään lähdettämisiltänsä allative lähdettämiselleen lähdettämisellensä lähdettämisilleen lähdettämisillensä essive lähdettämisenään lähdettämisenänsä lähdettämisinään lähdettämisinänsä translative lähdettämisekseen lähdettämiseksensä lähdettämisikseen lähdettämisiksensä abessive lähdettämisettään lähdettämisettänsä lähdettämisittään lähdettämisittänsä instructive — — comitative — lähdettämisineen lähdettämisinensä