laikukas

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

laikku +‎ -kas

Adjective[edit]

laikukas (comparative laikukkaampi, superlative laikukkain)

  1. spotted

Declension[edit]

Inflection of laikukas (Kotus type 41/vieras, kk-k gradation)
nominative laikukas laikukkaat
genitive laikukkaan laikukkaiden
laikukkaitten
partitive laikukasta laikukkaita
illative laikukkaaseen laikukkaisiin
singular plural
nominative laikukas laikukkaat
accusative nom. laikukas laikukkaat
gen. laikukkaan
genitive laikukkaan laikukkaiden
laikukkaitten
partitive laikukasta laikukkaita
inessive laikukkaassa laikukkaissa
elative laikukkaasta laikukkaista
illative laikukkaaseen laikukkaisiin
laikukkaihinrare
adessive laikukkaalla laikukkailla
ablative laikukkaalta laikukkailta
allative laikukkaalle laikukkaille
essive laikukkaana laikukkaina
translative laikukkaaksi laikukkaiksi
instructive laikukkain
abessive laikukkaatta laikukkaitta
comitative laikukkaine

Synonyms[edit]