lopullinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

loppu ‎(end) >

Adjective[edit]

lopullinen ‎(comparative lopullisempi, superlative lopullisin)

  1. final, ultimate
  2. definitive
  3. decisive
  4. (law) peremptory (not admitting of question or appeal)

Declension[edit]

Inflection of lopullinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative lopullinen lopulliset
genitive lopullisen lopullisten
lopullisien
partitive lopullista lopullisia
illative lopulliseen lopullisiin
singular plural
nominative lopullinen lopulliset
accusative nom.? lopullinen lopulliset
gen. lopullisen
genitive lopullisen lopullisten
lopullisien
partitive lopullista lopullisia
inessive lopullisessa lopullisissa
elative lopullisesta lopullisista
illative lopulliseen lopullisiin
adessive lopullisella lopullisilla
ablative lopulliselta lopullisilta
allative lopulliselle lopullisille
essive lopullisena lopullisina
translative lopulliseksi lopullisiksi
instructive lopullisin
abessive lopullisetta lopullisitta
comitative lopullisine