märehtiminen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

märehtiä +‎ -minen

Noun[edit]

märehtiminen

  1. rumination
  2. (psychology) rumination

Declension[edit]

Inflection of märehtiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative märehtiminen märehtimiset
genitive märehtimisen märehtimisten
märehtimisien
partitive märehtimistä märehtimisiä
illative märehtimiseen märehtimisiin
singular plural
nominative märehtiminen märehtimiset
accusative nom.? märehtiminen märehtimiset
gen. märehtimisen
genitive märehtimisen märehtimisten
märehtimisien
partitive märehtimistä märehtimisiä
inessive märehtimisessä märehtimisissä
elative märehtimisestä märehtimisistä
illative märehtimiseen märehtimisiin
adessive märehtimisellä märehtimisillä
ablative märehtimiseltä märehtimisiltä
allative märehtimiselleˣ märehtimisilleˣ
essive märehtimisenä märehtimisinä
translative märehtimiseksi märehtimisiksi
instructive märehtimisin
abessive märehtimisettä märehtimisittä
comitative märehtimisineen

Related terms[edit]

Verb[edit]

märehtiminen

  1. Fourth infinitive of märehtiä.