maahockey

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈmɑːˌho̞kːe̞i/

Noun[edit]

maahockey

  1. field hockey

Declension[edit]

Inflection of maahockey (Kotus type 21/rosé, no gradation)
nominative maahockey maahockeyt
genitive maahockeyn maahockeyiden
maahockeyitten
partitive maahockeyta maahockeyita
illative maahockeyhyn maahockeyihin
singular plural
nominative maahockey maahockeyt
accusative nom.? maahockey maahockeyt
gen. maahockeyn
genitive maahockeyn maahockeyiden
maahockeyitten
partitive maahockeyta maahockeyita
inessive maahockeyssa maahockeyissa
elative maahockeysta maahockeyista
illative maahockeyhyn maahockeyihin
adessive maahockeylla maahockeyilla
ablative maahockeylta maahockeyilta
allative maahockeylle maahockeyille
essive maahockeyna maahockeyina
translative maahockeyksi maahockeyiksi
instructive maahockeyin
abessive maahockeytta maahockeyitta
comitative maahockeyineen
Inflection of maahockey (Kotus type 21/rosé, no gradation)
nominative maahockey maahockeyt
genitive maahockeyn maahockeyiden
maahockeyitten
partitive maahockeytä maahockeyitä
illative maahockeyhyn maahockeyihin
singular plural
nominative maahockey maahockeyt
accusative nom.? maahockey maahockeyt
gen. maahockeyn
genitive maahockeyn maahockeyiden
maahockeyitten
partitive maahockeytä maahockeyitä
inessive maahockeyssä maahockeyissä
elative maahockeystä maahockeyistä
illative maahockeyhyn maahockeyihin
adessive maahockeyllä maahockeyillä
ablative maahockeyltä maahockeyiltä
allative maahockeylle maahockeyille
essive maahockeynä maahockeyinä
translative maahockeyksi maahockeyiksi
instructive maahockeyin
abessive maahockeyttä maahockeyittä
comitative maahockeyineen