maailmankuulu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

maailman (of the world) +‎ kuulu (renowned, famous)

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈmɑːilmɑnˌkuːlu]
  • Hyphenation: maa‧il‧man‧kuu‧lu
  • Rhymes: -uːlu

Adjective[edit]

maailmankuulu (not comparable)

  1. world-renowned, world-famous

Declension[edit]

Inflection of maailmankuulu (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative maailmankuulu maailmankuulut
genitive maailmankuulun maailmankuulujen
partitive maailmankuulua maailmankuuluja
illative maailmankuuluun maailmankuuluihin
singular plural
nominative maailmankuulu maailmankuulut
accusative nom. maailmankuulu maailmankuulut
gen. maailmankuulun
genitive maailmankuulun maailmankuulujen
partitive maailmankuulua maailmankuuluja
inessive maailmankuulussa maailmankuuluissa
elative maailmankuulusta maailmankuuluista
illative maailmankuuluun maailmankuuluihin
adessive maailmankuululla maailmankuuluilla
ablative maailmankuululta maailmankuuluilta
allative maailmankuululle maailmankuuluille
essive maailmankuuluna maailmankuuluina
translative maailmankuuluksi maailmankuuluiksi
instructive maailmankuuluin
abessive maailmankuulutta maailmankuuluitta
comitative maailmankuuluine

Related terms[edit]