maailmanloppu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

maailman +‎ loppu

Noun[edit]

maailmanloppu

  1. end of the world, apocalypse

Declension[edit]

Inflection of maailmanloppu (Kotus type 1/valo, pp-p gradation)
nominative maailmanloppu maailmanloput
genitive maailmanlopun maailmanloppujen
partitive maailmanloppua maailmanloppuja
illative maailmanloppuun maailmanloppuihin
singular plural
nominative maailmanloppu maailmanloput
accusative nom. maailmanloppu maailmanloput
gen. maailmanlopun
genitive maailmanlopun maailmanloppujen
partitive maailmanloppua maailmanloppuja
inessive maailmanlopussa maailmanlopuissa
elative maailmanlopusta maailmanlopuista
illative maailmanloppuun maailmanloppuihin
adessive maailmanlopulla maailmanlopuilla
ablative maailmanlopulta maailmanlopuilta
allative maailmanlopulle maailmanlopuille
essive maailmanloppuna maailmanloppuina
translative maailmanlopuksi maailmanlopuiksi
instructive maailmanlopuin
abessive maailmanloputta maailmanlopuitta
comitative maailmanloppuineen