maanmittaus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From maan ‎(of land) +‎ mittaus ‎(measurement), probably word-by-word translation from Swedish lantmäteri ‎(surveying).

Noun[edit]

maanmittaus

  1. surveying, land surveying (art and science of accurately determining the terrestrial or three-dimensional position of points and the distances and angles between them)
  2. geomatics (discipline of gathering, storing, processing, and delivering geographic information)
  3. geodesy (scientific discipline that deals with the measurement and representation of the Earth)

Declension[edit]

Inflection of maanmittaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative maanmittaus maanmittaukset
genitive maanmittauksen maanmittausten
maanmittauksien
partitive maanmittausta maanmittauksia
illative maanmittaukseen maanmittauksiin
singular plural
nominative maanmittaus maanmittaukset
accusative nom. maanmittaus maanmittaukset
gen. maanmittauksen
genitive maanmittauksen maanmittausten
maanmittauksien
partitive maanmittausta maanmittauksia
inessive maanmittauksessa maanmittauksissa
elative maanmittauksesta maanmittauksista
illative maanmittaukseen maanmittauksiin
adessive maanmittauksella maanmittauksilla
ablative maanmittaukselta maanmittauksilta
allative maanmittaukselle maanmittauksille
essive maanmittauksena maanmittauksina
translative maanmittaukseksi maanmittauksiksi
instructive maanmittauksin
abessive maanmittauksetta maanmittauksitta
comitative maanmittauksineen

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]

Compounds[edit]