miinakenttä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

miina (mine) +‎ kenttä (field)

Noun[edit]

miinakenttä

  1. A minefield.

Declension[edit]

Inflection of miinakenttä (Kotus type 10/koira, tt-t gradation)
nominative miinakenttä miinakentät
genitive miinakentän miinakenttien
partitive miinakenttää miinakenttiä
illative miinakenttään miinakenttiin
singular plural
nominative miinakenttä miinakentät
accusative nom. miinakenttä miinakentät
gen. miinakentän
genitive miinakentän miinakenttien
miinakenttäinrare
partitive miinakenttää miinakenttiä
inessive miinakentässä miinakentissä
elative miinakentästä miinakentistä
illative miinakenttään miinakenttiin
adessive miinakentällä miinakentillä
ablative miinakentältä miinakentiltä
allative miinakentälle miinakentille
essive miinakenttänä miinakenttinä
translative miinakentäksi miinakentiksi
instructive miinakentin
abessive miinakentättä miinakentittä
comitative miinakenttineen