monikollisuus
Finnish
Etymology
monikko (“plural”) + -llinen + -uus
Noun
monikollisuus
Declension
Inflection of monikollisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | monikollisuus | monikollisuudet | |
genitive | monikollisuuden | monikollisuuksien | |
partitive | monikollisuutta | monikollisuuksia | |
illative | monikollisuuteen | monikollisuuksiin | |
singular | plural | ||
nominative | monikollisuus | monikollisuudet | |
accusative | nom. | monikollisuus | monikollisuudet |
gen. | monikollisuuden | ||
genitive | monikollisuuden | monikollisuuksien | |
partitive | monikollisuutta | monikollisuuksia | |
inessive | monikollisuudessa | monikollisuuksissa | |
elative | monikollisuudesta | monikollisuuksista | |
illative | monikollisuuteen | monikollisuuksiin | |
adessive | monikollisuudella | monikollisuuksilla | |
ablative | monikollisuudelta | monikollisuuksilta | |
allative | monikollisuudelle | monikollisuuksille | |
essive | monikollisuutena | monikollisuuksina | |
translative | monikollisuudeksi | monikollisuuksiksi | |
abessive | monikollisuudetta | monikollisuuksitta | |
instructive | — | monikollisuuksin | |
comitative | See the possessive forms below. |