muskettimies

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index mu)

Etymology[edit]

Compound of musketti (musket) +‎ mies (man).

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈmuske̞t̪ːiˌmie̞s]
  • Hyphenation: mus‧ket‧ti‧mies

Noun[edit]

muskettimies

  1. A musketeer.

Declension[edit]

Inflection of muskettimies (Kotus type 42/mies, no gradation)
nominative muskettimies muskettimiehet
genitive muskettimiehen muskettimiesten
muskettimiehien
partitive muskettimiestä muskettimiehiä
illative muskettimieheen muskettimiehiin
singular plural
nominative muskettimies muskettimiehet
accusative nom. muskettimies muskettimiehet
gen. muskettimiehen
genitive muskettimiehen muskettimiesten
muskettimiehien
partitive muskettimiestä muskettimiehiä
inessive muskettimiehessä muskettimiehissä
elative muskettimiehestä muskettimiehistä
illative muskettimieheen muskettimiehiin
adessive muskettimiehellä muskettimiehillä
ablative muskettimieheltä muskettimiehiltä
allative muskettimiehelle muskettimiehille
essive muskettimiehenä muskettimiehinä
translative muskettimieheksi muskettimiehiksi
instructive muskettimiehin
abessive muskettimiehettä muskettimiehittä
comitative muskettimiehineen

Synonyms[edit]