nerokkuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

nerokas +‎ -uus

Noun[edit]

nerokkuus

  1. genius

Declension[edit]

Inflection of nerokkuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative nerokkuus nerokkuudet
genitive nerokkuuden nerokkuuksien
partitive nerokkuutta nerokkuuksia
illative nerokkuuteen nerokkuuksiin
singular plural
nominative nerokkuus nerokkuudet
accusative nom. nerokkuus nerokkuudet
gen. nerokkuuden
genitive nerokkuuden nerokkuuksien
partitive nerokkuutta nerokkuuksia
inessive nerokkuudessa nerokkuuksissa
elative nerokkuudesta nerokkuuksista
illative nerokkuuteen nerokkuuksiin
adessive nerokkuudella nerokkuuksilla
ablative nerokkuudelta nerokkuuksilta
allative nerokkuudelle nerokkuuksille
essive nerokkuutena nerokkuuksina
translative nerokkuudeksi nerokkuuksiksi
instructive nerokkuuksin
abessive nerokkuudetta nerokkuuksitta
comitative nerokkuuksineen

Synonyms[edit]

Anagrams[edit]