nirskuttelu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

nirskutella +‎ -u

Noun[edit]

nirskuttelu

  1. grating (of teeth)

Declension[edit]

Inflection of nirskuttelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative nirskuttelu nirskuttelut
genitive nirskuttelun nirskuttelujen
nirskutteluiden
nirskutteluitten
partitive nirskuttelua nirskutteluja
nirskutteluita
illative nirskutteluun nirskutteluihin
singular plural
nominative nirskuttelu nirskuttelut
accusative nom.? nirskuttelu nirskuttelut
gen. nirskuttelun
genitive nirskuttelun nirskuttelujen
nirskutteluiden
nirskutteluitten
partitive nirskuttelua nirskutteluja
nirskutteluita
inessive nirskuttelussa nirskutteluissa
elative nirskuttelusta nirskutteluista
illative nirskutteluun nirskutteluihin
adessive nirskuttelulla nirskutteluilla
ablative nirskuttelulta nirskutteluilta
allative nirskuttelulle nirskutteluille
essive nirskutteluna nirskutteluina
translative nirskutteluksi nirskutteluiksi
instructive nirskutteluin
abessive nirskuttelutta nirskutteluitta
comitative nirskutteluineen