nokkeluus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

nokkela +‎ -uus

Noun[edit]

nokkeluus

  1. wit, ingenuity

Declension[edit]

Inflection of nokkeluus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative nokkeluus nokkeluudet
genitive nokkeluuden nokkeluuksien
partitive nokkeluutta nokkeluuksia
illative nokkeluuteen nokkeluuksiin
singular plural
nominative nokkeluus nokkeluudet
accusative nom.? nokkeluus nokkeluudet
gen. nokkeluuden
genitive nokkeluuden nokkeluuksien
partitive nokkeluutta nokkeluuksia
inessive nokkeluudessa nokkeluuksissa
elative nokkeluudesta nokkeluuksista
illative nokkeluuteen nokkeluuksiin
adessive nokkeluudella nokkeluuksilla
ablative nokkeluudelta nokkeluuksilta
allative nokkeluudelleˣ nokkeluuksilleˣ
essive nokkeluutena nokkeluuksina
translative nokkeluudeksi nokkeluuksiksi
instructive nokkeluuksin
abessive nokkeluudetta nokkeluuksitta
comitative nokkeluuksineen