nuorikko

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

nuori +‎ -kko

Noun[edit]

nuorikko

  1. bride

Declension[edit]

Inflection of nuorikko (Kotus type 4/laatikko, kk-k gradation)
nominative nuorikko nuorikot
genitive nuorikon nuorikkojen
nuorikoiden
nuorikoitten
partitive nuorikkoa nuorikkoja
nuorikoita
illative nuorikkoon nuorikkoihin
nuorikoihin
singular plural
nominative nuorikko nuorikot
accusative nom. nuorikko nuorikot
gen. nuorikon
genitive nuorikon nuorikkojen
nuorikoiden
nuorikoitten
partitive nuorikkoa nuorikkoja
nuorikoita
inessive nuorikossa nuorikoissa
elative nuorikosta nuorikoista
illative nuorikkoon nuorikkoihin
nuorikoihin
adessive nuorikolla nuorikoilla
ablative nuorikolta nuorikoilta
allative nuorikolle nuorikoille
essive nuorikkona nuorikkoina
translative nuorikoksi nuorikoiksi
instructive nuorikoin
abessive nuorikotta nuorikoitta
comitative nuorikkoineen

Synonyms[edit]

Anagrams[edit]