nuorin

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology 1[edit]

Adjective[edit]

nuorin

  1. superlative degree of nuori
Declension[edit]
Inflection of nuorin (Kotus type 36/sisin, mp-mm gradation)
nominative nuorin nuorimmat
genitive nuorimman nuorimpien
nuorinten
partitive nuorinta nuorimpia
illative nuorimpaan nuorimpiin
singular plural
nominative nuorin nuorimmat
accusative nom. nuorin nuorimmat
gen. nuorimman
genitive nuorimman nuorimpien
nuorinten
nuorimpainrare
partitive nuorinta nuorimpia
inessive nuorimmassa nuorimmissa
elative nuorimmasta nuorimmista
illative nuorimpaan nuorimpiin
adessive nuorimmalla nuorimmilla
ablative nuorimmalta nuorimmilta
allative nuorimmalle nuorimmille
essive nuorimpana nuorimpina
translative nuorimmaksi nuorimmiksi
instructive nuorimmin
abessive nuorimmatta nuorimmitta
comitative nuorimpine

Adjective[edit]

nuorin

  1. Instructive plural form of nuori.

Noun[edit]

nuorin

  1. Instructive plural form of nuori.

Etymology 2[edit]

Noun[edit]

nuorin

  1. Instructive plural form of nuora.

Anagrams[edit]