odottelu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

odotella +‎ -u

Noun[edit]

odottelu

  1. waiting

Declension[edit]

Inflection of odottelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative odottelu odottelut
genitive odottelun odottelujen
odotteluiden
odotteluitten
partitive odottelua odotteluja
odotteluita
illative odotteluun odotteluihin
singular plural
nominative odottelu odottelut
accusative nom. odottelu odottelut
gen. odottelun
genitive odottelun odottelujen
odotteluiden
odotteluitten
partitive odottelua odotteluja
odotteluita
inessive odottelussa odotteluissa
elative odottelusta odotteluista
illative odotteluun odotteluihin
adessive odottelulla odotteluilla
ablative odottelulta odotteluilta
allative odottelulle odotteluille
essive odotteluna odotteluina
translative odotteluksi odotteluiksi
instructive odotteluin
abessive odottelutta odotteluitta
comitative odotteluineen