omaharkintainen

Finnish

Etymology

omaharkinta +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈomɑˌhɑrkintɑi̯nen/, [ˈo̞mɑ̝ˌhɑ̝rk̟in̪ˌt̪ɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑinen
• Syllabification^(key): o‧ma‧har‧kin‧tai‧nen

Adjective

omaharkintainen

1. discretionary, unilateral

Declension

Inflection of omaharkintainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		omaharkintainen	omaharkintaiset
genitive		omaharkintaisen	omaharkintaisten omaharkintaisien
partitive		omaharkintaista	omaharkintaisia
illative		omaharkintaiseen	omaharkintaisiin
		singular	plural
nominative		omaharkintainen	omaharkintaiset
accusative	nom.	omaharkintainen	omaharkintaiset
	gen.	omaharkintaisen
genitive		omaharkintaisen	omaharkintaisten omaharkintaisien
partitive		omaharkintaista	omaharkintaisia
inessive		omaharkintaisessa	omaharkintaisissa
elative		omaharkintaisesta	omaharkintaisista
illative		omaharkintaiseen	omaharkintaisiin
adessive		omaharkintaisella	omaharkintaisilla
ablative		omaharkintaiselta	omaharkintaisilta
allative		omaharkintaiselle	omaharkintaisille
essive		omaharkintaisena	omaharkintaisina
translative		omaharkintaiseksi	omaharkintaisiksi
abessive		omaharkintaisetta	omaharkintaisitta
instructive		—	omaharkintaisin
comitative		—	omaharkintaisine

Possessive forms of omaharkintainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative omaharkintaiseni omaharkintaiseni accusative nom. omaharkintaiseni omaharkintaiseni gen. omaharkintaiseni genitive omaharkintaiseni omaharkintaisteni omaharkintaisieni partitive omaharkintaistani omaharkintaisiani inessive omaharkintaisessani omaharkintaisissani elative omaharkintaisestani omaharkintaisistani illative omaharkintaiseeni omaharkintaisiini adessive omaharkintaisellani omaharkintaisillani ablative omaharkintaiseltani omaharkintaisiltani allative omaharkintaiselleni omaharkintaisilleni essive omaharkintaisenani omaharkintaisinani translative omaharkintaisekseni omaharkintaisikseni abessive omaharkintaisettani omaharkintaisittani instructive — — comitative — omaharkintaisineni second-person singular possessor singular plural nominative omaharkintaisesi omaharkintaisesi accusative nom. omaharkintaisesi omaharkintaisesi gen. omaharkintaisesi genitive omaharkintaisesi omaharkintaistesi omaharkintaisiesi partitive omaharkintaistasi omaharkintaisiasi inessive omaharkintaisessasi omaharkintaisissasi elative omaharkintaisestasi omaharkintaisistasi illative omaharkintaiseesi omaharkintaisiisi adessive omaharkintaisellasi omaharkintaisillasi ablative omaharkintaiseltasi omaharkintaisiltasi allative omaharkintaisellesi omaharkintaisillesi essive omaharkintaisenasi omaharkintaisinasi translative omaharkintaiseksesi omaharkintaisiksesi abessive omaharkintaisettasi omaharkintaisittasi instructive — — comitative — omaharkintaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative omaharkintaisemme omaharkintaisemme accusative nom. omaharkintaisemme omaharkintaisemme gen. omaharkintaisemme genitive omaharkintaisemme omaharkintaistemme omaharkintaisiemme partitive omaharkintaistamme omaharkintaisiamme inessive omaharkintaisessamme omaharkintaisissamme elative omaharkintaisestamme omaharkintaisistamme illative omaharkintaiseemme omaharkintaisiimme adessive omaharkintaisellamme omaharkintaisillamme ablative omaharkintaiseltamme omaharkintaisiltamme allative omaharkintaisellemme omaharkintaisillemme essive omaharkintaisenamme omaharkintaisinamme translative omaharkintaiseksemme omaharkintaisiksemme abessive omaharkintaisettamme omaharkintaisittamme instructive — — comitative — omaharkintaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative omaharkintaisenne omaharkintaisenne accusative nom. omaharkintaisenne omaharkintaisenne gen. omaharkintaisenne genitive omaharkintaisenne omaharkintaistenne omaharkintaisienne partitive omaharkintaistanne omaharkintaisianne inessive omaharkintaisessanne omaharkintaisissanne elative omaharkintaisestanne omaharkintaisistanne illative omaharkintaiseenne omaharkintaisiinne adessive omaharkintaisellanne omaharkintaisillanne ablative omaharkintaiseltanne omaharkintaisiltanne allative omaharkintaisellenne omaharkintaisillenne essive omaharkintaisenanne omaharkintaisinanne translative omaharkintaiseksenne omaharkintaisiksenne abessive omaharkintaisettanne omaharkintaisittanne instructive — — comitative — omaharkintaisinenne third-person possessor singular plural nominative omaharkintaisensa omaharkintaisensa accusative nom. omaharkintaisensa omaharkintaisensa gen. omaharkintaisensa genitive omaharkintaisensa omaharkintaistensa omaharkintaisiensa partitive omaharkintaistaan omaharkintaistansa omaharkintaisiaan omaharkintaisiansa inessive omaharkintaisessaan omaharkintaisessansa omaharkintaisissaan omaharkintaisissansa elative omaharkintaisestaan omaharkintaisestansa omaharkintaisistaan omaharkintaisistansa illative omaharkintaiseensa omaharkintaisiinsa adessive omaharkintaisellaan omaharkintaisellansa omaharkintaisillaan omaharkintaisillansa ablative omaharkintaiseltaan omaharkintaiseltansa omaharkintaisiltaan omaharkintaisiltansa allative omaharkintaiselleen omaharkintaisellensa omaharkintaisilleen omaharkintaisillensa essive omaharkintaisenaan omaharkintaisenansa omaharkintaisinaan omaharkintaisinansa translative omaharkintaisekseen omaharkintaiseksensa omaharkintaisikseen omaharkintaisiksensa abessive omaharkintaisettaan omaharkintaisettansa omaharkintaisittaan omaharkintaisittansa instructive — — comitative — omaharkintaisineen omaharkintaisinensa

Further reading

• “omaharkintainen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03