omantunnon tuska

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

omantunnon +‎ tuska

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈomɑnˌtunːon ˈtuskɑ/

Noun[edit]

omantunnon tuska

  1. compunction

Declension[edit]

Inflection of omantunnon tuska (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative omantunnon tuska omantunnon tuskat
genitive omantunnon tuskan omantunnon tuskien
partitive omantunnon tuskaa omantunnon tuskia
illative omantunnon tuskaan omantunnon tuskiin
singular plural
nominative omantunnon tuska omantunnon tuskat
accusative nom. omantunnon tuska omantunnon tuskat
gen. omantunnon tuskan
genitive omantunnon tuskan omantunnon tuskien
omantunnon tuskainrare
partitive omantunnon tuskaa omantunnon tuskia
inessive omantunnon tuskassa omantunnon tuskissa
elative omantunnon tuskasta omantunnon tuskista
illative omantunnon tuskaan omantunnon tuskiin
adessive omantunnon tuskalla omantunnon tuskilla
ablative omantunnon tuskalta omantunnon tuskilta
allative omantunnon tuskalle omantunnon tuskille
essive omantunnon tuskana omantunnon tuskina
translative omantunnon tuskaksi omantunnon tuskiksi
instructive omantunnon tuskin
abessive omantunnon tuskatta omantunnon tuskitta
comitative omantunnon tuskineen