onnenpeli

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

onnen (of luck) +‎ peli (game)

Noun[edit]

onnenpeli

  1. game of chance (game in which the outcome is determined by random variables rather than by strategy or skill of the players)

Declension[edit]

Inflection of onnenpeli (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative onnenpeli onnenpelit
genitive onnenpelin onnenpelien
partitive onnenpeliä onnenpelejä
illative onnenpeliin onnenpeleihin
singular plural
nominative onnenpeli onnenpelit
accusative nom. onnenpeli onnenpelit
gen. onnenpelin
genitive onnenpelin onnenpelien
partitive onnenpeliä onnenpelejä
inessive onnenpelissä onnenpeleissä
elative onnenpelistä onnenpeleistä
illative onnenpeliin onnenpeleihin
adessive onnenpelillä onnenpeleillä
ablative onnenpeliltä onnenpeleiltä
allative onnenpelille onnenpeleille
essive onnenpelinä onnenpeleinä
translative onnenpeliksi onnenpeleiksi
instructive onnenpelein
abessive onnenpelittä onnenpeleittä
comitative onnenpeleineen
Possessive forms of onnenpeli (type risti)
possessor singular plural
1st person onnenpelini onnenpelimme
2nd person onnenpelisi onnenpelinne
3rd person onnenpelinsä

Related terms[edit]