ordoviikkinen

Finnish

Etymology

ordoviikki +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈordoʋiːkːinen/, [ˈo̞rdo̞ˌʋiːkːine̞n]
• Rhymes: -iːkːinen
• Syllabification^(key): or‧do‧viik‧ki‧nen

Adjective

ordoviikkinen

1. (geology) Ordovician (of a geologic period within the Paleozoic era; comprises lower, middle and upper epochs from about 488 to 443 million years ago)

Declension

Inflection of ordoviikkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		ordoviikkinen	ordoviikkiset
genitive		ordoviikkisen	ordoviikkisten ordoviikkisien
partitive		ordoviikkistä	ordoviikkisiä
illative		ordoviikkiseen	ordoviikkisiin
		singular	plural
nominative		ordoviikkinen	ordoviikkiset
accusative	nom.	ordoviikkinen	ordoviikkiset
	gen.	ordoviikkisen
genitive		ordoviikkisen	ordoviikkisten ordoviikkisien
partitive		ordoviikkistä	ordoviikkisiä
inessive		ordoviikkisessä	ordoviikkisissä
elative		ordoviikkisestä	ordoviikkisistä
illative		ordoviikkiseen	ordoviikkisiin
adessive		ordoviikkisellä	ordoviikkisillä
ablative		ordoviikkiseltä	ordoviikkisiltä
allative		ordoviikkiselle	ordoviikkisille
essive		ordoviikkisenä	ordoviikkisinä
translative		ordoviikkiseksi	ordoviikkisiksi
abessive		ordoviikkisettä	ordoviikkisittä
instructive		—	ordoviikkisin
comitative		—	ordoviikkisine

Possessive forms of ordoviikkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ordoviikkiseni ordoviikkiseni accusative nom. ordoviikkiseni ordoviikkiseni gen. ordoviikkiseni genitive ordoviikkiseni ordoviikkisteni ordoviikkisieni partitive ordoviikkistäni ordoviikkisiäni inessive ordoviikkisessäni ordoviikkisissäni elative ordoviikkisestäni ordoviikkisistäni illative ordoviikkiseeni ordoviikkisiini adessive ordoviikkiselläni ordoviikkisilläni ablative ordoviikkiseltäni ordoviikkisiltäni allative ordoviikkiselleni ordoviikkisilleni essive ordoviikkisenäni ordoviikkisinäni translative ordoviikkisekseni ordoviikkisikseni abessive ordoviikkisettäni ordoviikkisittäni instructive — — comitative — ordoviikkisineni second-person singular possessor singular plural nominative ordoviikkisesi ordoviikkisesi accusative nom. ordoviikkisesi ordoviikkisesi gen. ordoviikkisesi genitive ordoviikkisesi ordoviikkistesi ordoviikkisiesi partitive ordoviikkistäsi ordoviikkisiäsi inessive ordoviikkisessäsi ordoviikkisissäsi elative ordoviikkisestäsi ordoviikkisistäsi illative ordoviikkiseesi ordoviikkisiisi adessive ordoviikkiselläsi ordoviikkisilläsi ablative ordoviikkiseltäsi ordoviikkisiltäsi allative ordoviikkisellesi ordoviikkisillesi essive ordoviikkisenäsi ordoviikkisinäsi translative ordoviikkiseksesi ordoviikkisiksesi abessive ordoviikkisettäsi ordoviikkisittäsi instructive — — comitative — ordoviikkisinesi first-person plural possessor singular plural nominative ordoviikkisemme ordoviikkisemme accusative nom. ordoviikkisemme ordoviikkisemme gen. ordoviikkisemme genitive ordoviikkisemme ordoviikkistemme ordoviikkisiemme partitive ordoviikkistämme ordoviikkisiämme inessive ordoviikkisessämme ordoviikkisissämme elative ordoviikkisestämme ordoviikkisistämme illative ordoviikkiseemme ordoviikkisiimme adessive ordoviikkisellämme ordoviikkisillämme ablative ordoviikkiseltämme ordoviikkisiltämme allative ordoviikkisellemme ordoviikkisillemme essive ordoviikkisenämme ordoviikkisinämme translative ordoviikkiseksemme ordoviikkisiksemme abessive ordoviikkisettämme ordoviikkisittämme instructive — — comitative — ordoviikkisinemme second-person plural possessor singular plural nominative ordoviikkisenne ordoviikkisenne accusative nom. ordoviikkisenne ordoviikkisenne gen. ordoviikkisenne genitive ordoviikkisenne ordoviikkistenne ordoviikkisienne partitive ordoviikkistänne ordoviikkisiänne inessive ordoviikkisessänne ordoviikkisissänne elative ordoviikkisestänne ordoviikkisistänne illative ordoviikkiseenne ordoviikkisiinne adessive ordoviikkisellänne ordoviikkisillänne ablative ordoviikkiseltänne ordoviikkisiltänne allative ordoviikkisellenne ordoviikkisillenne essive ordoviikkisenänne ordoviikkisinänne translative ordoviikkiseksenne ordoviikkisiksenne abessive ordoviikkisettänne ordoviikkisittänne instructive — — comitative — ordoviikkisinenne third-person possessor singular plural nominative ordoviikkisensä ordoviikkisensä accusative nom. ordoviikkisensä ordoviikkisensä gen. ordoviikkisensä genitive ordoviikkisensä ordoviikkistensä ordoviikkisiensä partitive ordoviikkistään ordoviikkistänsä ordoviikkisiään ordoviikkisiänsä inessive ordoviikkisessään ordoviikkisessänsä ordoviikkisissään ordoviikkisissänsä elative ordoviikkisestään ordoviikkisestänsä ordoviikkisistään ordoviikkisistänsä illative ordoviikkiseensä ordoviikkisiinsä adessive ordoviikkisellään ordoviikkisellänsä ordoviikkisillään ordoviikkisillänsä ablative ordoviikkiseltään ordoviikkiseltänsä ordoviikkisiltään ordoviikkisiltänsä allative ordoviikkiselleen ordoviikkisellensä ordoviikkisilleen ordoviikkisillensä essive ordoviikkisenään ordoviikkisenänsä ordoviikkisinään ordoviikkisinänsä translative ordoviikkisekseen ordoviikkiseksensä ordoviikkisikseen ordoviikkisiksensä abessive ordoviikkisettään ordoviikkisettänsä ordoviikkisittään ordoviikkisittänsä instructive — — comitative — ordoviikkisineen ordoviikkisinensä

Further reading

• “ordoviikkinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03