pääelinkeino

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

pääelinkeino

  1. principal industry, primary industry

Declension[edit]

Inflection of pääelinkeino (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative pääelinkeino pääelinkeinot
genitive pääelinkeinon pääelinkeinojen
partitive pääelinkeinoa pääelinkeinoja
illative pääelinkeinoon pääelinkeinoihin
singular plural
nominative pääelinkeino pääelinkeinot
accusative nom. pääelinkeino pääelinkeinot
gen. pääelinkeinon
genitive pääelinkeinon pääelinkeinojen
partitive pääelinkeinoa pääelinkeinoja
inessive pääelinkeinossa pääelinkeinoissa
elative pääelinkeinosta pääelinkeinoista
illative pääelinkeinoon pääelinkeinoihin
adessive pääelinkeinolla pääelinkeinoilla
ablative pääelinkeinolta pääelinkeinoilta
allative pääelinkeinolle pääelinkeinoille
essive pääelinkeinona pääelinkeinoina
translative pääelinkeinoksi pääelinkeinoiksi
instructive pääelinkeinoin
abessive pääelinkeinotta pääelinkeinoitta
comitative pääelinkeinoineen