päällimmäinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

< päällä (on top)

Adjective[edit]

päällimmäinen  (comparative -, superlative päällimmäisin)

  1. (not comparable) topmost, uppermost (at or nearest to the top of a pile, stack or similar)
    Jos salaatti näyttä nahistuneelta, kokeile poistaa päällimmäiset lehdet.
    If the salad looks leathery, try to remove the topmost leaves.
  2. (comparable) most urgent
    Se ei juuri nyt ole päällimmäisin murheeni.
    That's not my most urgent worry right now.

Declension[edit]

Inflection of päällimmäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative päällimmäinen päällimmäiset
genitive päällimmäisen päällimmäisten
päällimmäisien
partitive päällimmäistä päällimmäisiä
illative päällimmäiseen päällimmäisiin
singular plural
nominative päällimmäinen päällimmäiset
accusative nom.? päällimmäinen päällimmäiset
gen. päällimmäisen
genitive päällimmäisen päällimmäisten
päällimmäisien
partitive päällimmäistä päällimmäisiä
inessive päällimmäisessä päällimmäisissä
elative päällimmäisestä päällimmäisistä
illative päällimmäiseen päällimmäisiin
adessive päällimmäisellä päällimmäisillä
ablative päällimmäiseltä päällimmäisiltä
allative päällimmäiselleˣ päällimmäisilleˣ
essive päällimmäisenä päällimmäisinä
translative päällimmäiseksi päällimmäisiksi
instructive päällimmäisin
abessive päällimmäisettä päällimmäisittä
comitative päällimmäisine