päättäväisyys

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

päättäväinen +‎ -yys

Noun[edit]

päättäväisyys

  1. decisiveness (quality of being decisive)

Declension[edit]

Inflection of päättäväisyys (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative päättäväisyys päättäväisyydet
genitive päättäväisyyden päättäväisyyksien
partitive päättäväisyyttä päättäväisyyksiä
illative päättäväisyyteen päättäväisyyksiin
singular plural
nominative päättäväisyys päättäväisyydet
accusative nom. päättäväisyys päättäväisyydet
gen. päättäväisyyden
genitive päättäväisyyden päättäväisyyksien
partitive päättäväisyyttä päättäväisyyksiä
inessive päättäväisyydessä päättäväisyyksissä
elative päättäväisyydestä päättäväisyyksistä
illative päättäväisyyteen päättäväisyyksiin
adessive päättäväisyydellä päättäväisyyksillä
ablative päättäväisyydeltä päättäväisyyksiltä
allative päättäväisyydelle päättäväisyyksille
essive päättäväisyytenä päättäväisyyksinä
translative päättäväisyydeksi päättäväisyyksiksi
instructive päättäväisyyksin
abessive päättäväisyydettä päättäväisyyksittä
comitative päättäväisyyksineen
Possessive forms of päättäväisyys (type kalleus)
possessor singular plural
1st person päättäväisyyteni päättäväisyytemme
2nd person päättäväisyytesi päättäväisyytenne
3rd person päättäväisyytensä

Antonyms[edit]