pelastus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

pelastaa +‎ -us

Noun[edit]

pelastus

  1. A rescue (act of rescuing), used also as modifier in compound terms.
    pelastusajoneuvo = a rescue vehicle
  2. A salvation, redemption (religion: process or event of being saved).
    Pelastusarmeija = the Salvation Army

Declension[edit]

Inflection of pelastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative pelastus pelastukset
genitive pelastuksen pelastusten
pelastuksien
partitive pelastusta pelastuksia
illative pelastukseen pelastuksiin
singular plural
nominative pelastus pelastukset
accusative nom. pelastus pelastukset
gen. pelastuksen
genitive pelastuksen pelastusten
pelastuksien
partitive pelastusta pelastuksia
inessive pelastuksessa pelastuksissa
elative pelastuksesta pelastuksista
illative pelastukseen pelastuksiin
adessive pelastuksella pelastuksilla
ablative pelastukselta pelastuksilta
allative pelastukselle pelastuksille
essive pelastuksena pelastuksina
translative pelastukseksi pelastuksiksi
instructive pelastuksin
abessive pelastuksetta pelastuksitta
comitative pelastuksineen
Possessive forms of pelastus (type vastaus)
possessor singular plural
1st person pelastukseni pelastuksemme
2nd person pelastuksesi pelastuksenne
3rd person pelastuksensa

Derived terms[edit]

Anagrams[edit]