pidätetty

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

pidätetty (not comparable)

  1. (law) under arrest, arrested

Declension[edit]

Inflection of pidätetty (Kotus type 1/valo, tt-t gradation)
nominative pidätetty pidätetyt
genitive pidätetyn pidätettyjen
partitive pidätettyä pidätettyjä
illative pidätettyyn pidätettyihin
singular plural
nominative pidätetty pidätetyt
accusative nom. pidätetty pidätetyt
gen. pidätetyn
genitive pidätetyn pidätettyjen
partitive pidätettyä pidätettyjä
inessive pidätetyssä pidätetyissä
elative pidätetystä pidätetyistä
illative pidätettyyn pidätettyihin
adessive pidätetyllä pidätetyillä
ablative pidätetyltä pidätetyiltä
allative pidätetylle pidätetyille
essive pidätettynä pidätettyinä
translative pidätetyksi pidätetyiksi
instructive pidätetyin
abessive pidätetyttä pidätetyittä
comitative pidätettyine

Verb[edit]

pidätetty

  1. Past passive participle of pidättää.

Anagrams[edit]