pikkuruinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index pi)

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈpikːuruine̞n]
  • Hyphenation: pik‧ku‧rui‧nen

Adjective[edit]

pikkuruinen ‎(comparative pikkuruisempi, superlative pikkuruisin)

  1. diminutive, tiny

Declension[edit]

Inflection of pikkuruinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative pikkuruinen pikkuruiset
genitive pikkuruisen pikkuruisten
pikkuruisien
partitive pikkuruista pikkuruisia
illative pikkuruiseen pikkuruisiin
singular plural
nominative pikkuruinen pikkuruiset
accusative nom. pikkuruinen pikkuruiset
gen. pikkuruisen
genitive pikkuruisen pikkuruisten
pikkuruisien
partitive pikkuruista pikkuruisia
inessive pikkuruisessa pikkuruisissa
elative pikkuruisesta pikkuruisista
illative pikkuruiseen pikkuruisiin
adessive pikkuruisella pikkuruisilla
ablative pikkuruiselta pikkuruisilta
allative pikkuruiselle pikkuruisille
essive pikkuruisena pikkuruisina
translative pikkuruiseksi pikkuruisiksi
instructive pikkuruisin
abessive pikkuruisetta pikkuruisitta
comitative pikkuruisineen