prelaatti

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Noun[edit]

prelaatti

  1. prelate (clergyman of high rank and authority)

Declension[edit]

Inflection of prelaatti (Kotus type 5/risti, tt-t gradation)
nominative prelaatti prelaatit
genitive prelaatin prelaattien
partitive prelaattia prelaatteja
illative prelaattiin prelaatteihin
singular plural
nominative prelaatti prelaatit
accusative nom. prelaatti prelaatit
gen. prelaatin
genitive prelaatin prelaattien
partitive prelaattia prelaatteja
inessive prelaatissa prelaateissa
elative prelaatista prelaateista
illative prelaattiin prelaatteihin
adessive prelaatilla prelaateilla
ablative prelaatilta prelaateilta
allative prelaatille prelaateille
essive prelaattina prelaatteina
translative prelaatiksi prelaateiksi
instructive prelaatein
abessive prelaatitta prelaateitta
comitative prelaatteineen

Derived terms[edit]