puhuminen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Verb[edit]

puhuminen

  1. Fourth infinitive of puhua; speaking, also to speak (the action).
    Puhuminen on hopeaa.
    To speak is silver.

Declension[edit]

Inflection of puhuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative puhuminen puhumiset
genitive puhumisen puhumisten
puhumisien
partitive puhumista puhumisia
illative puhumiseen puhumisiin
singular plural
nominative puhuminen puhumiset
accusative nom. puhuminen puhumiset
gen. puhumisen
genitive puhumisen puhumisten
puhumisien
partitive puhumista puhumisia
inessive puhumisessa puhumisissa
elative puhumisesta puhumisista
illative puhumiseen puhumisiin
adessive puhumisella puhumisilla
ablative puhumiselta puhumisilta
allative puhumiselle puhumisille
essive puhumisena puhumisina
translative puhumiseksi puhumisiksi
instructive puhumisin
abessive puhumisetta puhumisitta
comitative puhumisineen