puistokatu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

puisto (park) +‎ katu (street)

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

puistokatu

  1. A street bordered by trees; an avenue, boulevard, esplanade, parkway.

Declension[edit]

Inflection of puistokatu (Kotus type 1/valo, t-d gradation)
nominative puistokatu puistokadut
genitive puistokadun puistokatujen
partitive puistokatua puistokatuja
illative puistokatuun puistokatuihin
singular plural
nominative puistokatu puistokadut
accusative nom. puistokatu puistokadut
gen. puistokadun
genitive puistokadun puistokatujen
partitive puistokatua puistokatuja
inessive puistokadussa puistokaduissa
elative puistokadusta puistokaduista
illative puistokatuun puistokatuihin
adessive puistokadulla puistokaduilla
ablative puistokadulta puistokaduilta
allative puistokadulle puistokaduille
essive puistokatuna puistokatuina
translative puistokaduksi puistokaduiksi
instructive puistokaduin
abessive puistokadutta puistokaduitta
comitative puistokatuineen

See also[edit]